Jouluaattona

Suunnittelin jo pari päivää kuinka tulen tänään kirjoittamaan rauhallisesta, kahden kesken vietetystä aivan tavallisesta joulusta, mutta aattona mikään ei mennyt niin kuin olin kuvitellut. Joulun viettoon siirtymistä tahditti parisen päivää riehunut myrsky, jonka seurauksena vesi oli päässyt jostain näiden pahviseinien raosta valumaan makuuhuoneen kokolattiamatolle, mutta ei annettu sen latistaa tunnelmaa vaan kuunneltiin aamulla Jouluradiota ja sateenkin hellittäessä päätettiin lähteä tekemään kierros joulumarkkinoilla ja Le Nidissä fiilistelemässä kaupungin valoja.

Tämmöistä paljastui äitin lähettämästä paketista pari viikkoa sitten! Ruisleivät on jo syöty. ;)

Oli aika hassu aatto, koska ranskalaiset kokoontuvat 24 päivä lähinnä yhteisen pöydän ääreen illalla, mutta vasta 25 päivä on juhla, jolloin jaetaan lahjat ja kaikki paikat ovat kiinni, joten eilen oli vielä vilinää kaupungin kaduilla. Juotiin ihanan kuumat glögit eli vin chaudit torilla ennen kuin se sulki pikku mökkiensä luukut lopullisesti tältä vuodelta ja lähdettiin vielä Haikaranpesään istuskelemaan hetkeksi, tai niin minä ainakin luulin.

Perille päästyämme Sakulla oli jostain syystä hirveä hinku päästä ulos harmaaseen tihkusateeseen katselemaan näköaloja, vaikka itse olisin paljon mieluummin istunut sisällä lämpimässä musiikkia kuunnellen. Koska asia oli ilmeisen tärkeä, luovutin ja lähdettiin kiertämään Brittany towerin näköalatasannetta ympäri. Tästä eteenpäin muistikuvani ovat vähän hämärät, mutta yhtäkkiä Saku kaivoi taskusta sormuksen ja kysyi tulenko hänelle vaimoksi. Olin niin yllätetty, että en saanut varmaan hetkeen sanaa suustani ennen kuin tietenkin suostuin kosintaan! Saku osasi järjestää kyllä kertakaikkisen yllätyksen, tuli minulle ihan puun takaa... :) Olemme kyllä puhuneet kihloihin menosta jonkun verran, mutta kuvittelin että Saku haluaa saada ensin koulut ja kaikki päätökseen ennen seuraavaa askelta enkä osannut yhtään varautua näin pikaiseen toimitaan. Ihana yllätys! Olinkin koko loppuillan yhtä hymyä ja leijuin jossain vaaleanpunaisissa hattarapilviunelmissa.

Bling bling, siinä se nyt on!

Oli ehkä maailman romanttisin kosinta!

Sormuskin on niin kaunis, ihan minun näköiseni. Se on puoliksi kultaa ja valkokultaa ja keskellä on pieni timantti. Se on vain niin iso, että meinaa koko ajan pudota sormesta, joten käymme vaihtamassa sen sopivan kokoiseen kun kaupat ovat taas auki enkä siis uskalla vielä pitää sitä sormessa ettei se mene hukkaan. Täällä on kuulemma käytäntö, että antavat liikkeestä tarkoituksella ison korun, joka tullaan sitten myöhemmin vaihtamaan oikean kokoiseen, mutta sitä ei esimerkiksi pienennetä. Vähän hassua minusta.

Kun päästiin takaisin kotiin, aloimme laittamana pöytää koreaksi. Olimme ostaneet edellisenä päivänä vähän jouluruokia, perinteisiä ja myös ranskalaisia herkkuja ja niillä sai kyllä kunnon jouluähkyt aikaiseksi, huh! Avattiin vihdoin myös lahjat, jotka vanhemmat olivat lähettäneet ja saatiin tosi kivoja ja tarpeellisia juttuja tänne, jotka on myös helppo kuljettaa kotiin. Oli siis kaikin puolin oikein onnistunut aatto ja tuntui ihan oikealta joululta, vaikka koti onkin tällä hetkellä niin kaukana.

Itsetehtyä rosollia ja kermavaahtoa, blinejä bernaisekastikkeella, graavilohta, kalapateeta, wasabimätiä, merenelävä...juttua, perunoita kastikkeella ja oliiveja. Kuvasta puuttuu juustolautanen ja jouluhalko, joka valittiin jälkkäriksi. :)

Tänään lähdetään käymään Antoinen luona, jota en ole nähnyt varmaan kahteen kuukauteen ja seuraan liittyy varmaan muutama muukin kaveri, jotka ovat jääneet jouluksi Nantesiin. Näin loppuun vielä mainittakoon, että näin viime viikolla vihdoinkin myös koulun kolmannen suomalaisvahvistuksen Samin ja hänen poikakaverinsa ja kävimme yhdessä heidän, Sakun ja Annan kanssa syömässä ranskalaisessa ravintolassa. Ruoka oli jälleen kerran mielettömän hyvää ja seura oli mitä loistavinta. Oli tosi kiva tutustua vielä näin viime metreillä uusiin ihmisiin. :) Ai niin, ja myös vesivahinko meidän makkarissa kuivui olemattomiin kun sadekin hellitti, joten toivottavasti pystytään sinnittelemään tässä kämpässä loppuun asti.

... Jotta ei liian siirappiseksi mene, niin tässä vielä tosiaan loppuun ranskalainen joulutervehdys, plörts! :D