perjantai 18. lokakuuta 2013

Pieni aamuinen ajatus

Kävin tänään aamulenkillä kirpsakassa auringonpaisteessa Erdren rannalla ja fiilis oli vallan mainio. Yhtäkkiä sitä vain kolahti taas alitajunnasta, että hitto vieköön, täällä sitä vain asutaan muina naisina patonki kainalossa vieraassa maassa! Ja kuinka hyvin kaikki on loppujen lopuksi mennyt. Meillä on mahtanut olla kilokaupalla tuuria matkassa, mutta kyllä positiivinen asennoituminen ja päättäväisyyskin on vienyt aika pitkälle.

En koe olevani rasistinen ihminen, mutta pakko myöntää, että minulla oli järkyttävät ennakkoluulot ranskalaisista ja koko maasta kun tänne alunperin päätettiin lähteä. Olin muinoin törmännyt koulussani joihinkin ranskalaisiin vaihtareihin ja he olivat käyttäytyneet aivan törkeästi. Tämän perusteella olin sitten päättänyt, että Ranska on pyllystä ja sillä hyvä ja asennettani tuki vielä yleinen mielipide täkäläisten nihkeydestä puhua englantia jne. mistä olen varmasti kirjoittanut aiemmissa teksteissä.

Voin sanoa, että aivan jokaikinen ennakkoluuloni on karissut matkan varrella ja päinvastoin olen jo nyt menettänyt palan sydämestäni Nantesiin. On edes turha mainita, että Sakun vaihtariluokka on täynnä huipputyyppejä, mutta etenkin ranskalaisten suhtautuminen meihin on ollut jotenkin vallan liikuttavaa. Olen oppinut arvostamaan jokaista pienintäkin yritystä jutella meidän kanssa ja yrittää kääntää kaikki keskenään ranskaksi puhutut jutut meille englanniksi, vaikka minua ei todellakaan haittaa, että jään toisinaan pariksi minuutiksi juttujen ulkopuolelle.

Päin vastoin myös itseä motivoi todella paljon yrittää täysillä ottaa ranskan kieli haltuun ja osoittaa, että myös minä haluan ymmärtää ja tulla vastaan. En osaa edes pukea sanoiksi, kuinka otettu olen täkäläisten vieraanvaraisuudesta, jokaisesta pienestä huomionosoituksesta, jolla tehdä meidän olo mukavaksi täällä. Näin suomalaisena sykähdyttää pelkästään jo se, kun vastaan tuleva täysin tuntematon lenkkeilijä huikkaa bonjourit kun tiemme kohtaavat hetkeksi. Aika tuntuu kuluvan täällä niin älyttömän nopeasti! Tiedän jo nyt, että tulee tekemään tiukkaa muuttaa aikanaan takaisin kotiin, mitäs kiinnyn niin helposti joka paikkaan. :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lähetä terveisiä!