Having fun!

Tämä viikko alkoi maailman parhaimmissa merkeissä kun sain Kelalta postia, että nyt kaikki on vallan buenosti eikä minun siis enää tarvitse säätää byrokratian kanssa! Pidettiin tämän kunniaksi Sakun kanssa pienet kakkubileet ja suunnattiin sitten keskustaan moikkaamaan ihmisiä ja viettämään vähän Lucan synttäreitä.

Jos ei sada, niin öisin on vielä sen verran lämmin, että voi istua ulkona terassilla takki päällä!

Paikalla oli jälleen ainakin 20 tyyppiä ja oli taas naurulihaksilla kestämistä, kun Antoine, Maite ja kumppanit pitivät jöötä. Opeteltiin muun muassa ranskan ja espanjan kielen ääntämisen eroja ja tietenkin myös perihyödyllisiä sanoja ja lauseita, joita ei varmasti tule käytettyä missään muualla kuin kaveripiirin kesken. Treenasin myös oluen juontia, koska se on yleensä halvin vaihtoehto baareissa. Siiderit ovat myös melko edullisia, mutta niitä ei myydä joka paikassa, mikä on vähän outoa, koska Ranska on kuitenkin yksi siiderin tuottajamaa. Toki myös viinejä saa pikkurahalla, mutta niissä on tietenkin sen verran paljon prosentteja, etten viitsi juoda niitä kovin usein. Cocktailit puolestaan ovat jostain syystä kamalan kalliita suhteessa muuhun tarjontaan, miksiköhän? No, bissellä mennään ja niihin voi pyytää kyytipojaksi makusiirappeja, jonka jälkeen maistuvat ihan limsalta, haha. :)

Yöllä alkoi sataa ja kurja sää jatkui koko seuraavan päivän. Pyöriskelin kotona ja menin iltapäivästä Sakun seuraksi keskustaan kaupoille. Söimme creppejä, jonka jälkeen näin Saran ja menimme käymään paikallisen opiskelijajärjestön järjestämässä englanti-ranska -iltamissa. Tilaisuus oli vähän hölmö, koska sitä ei oltu organisoitu mitenkään ja porukka vain puhui toistensa päälle. Lyöttäydyttiin kuitenkin yhteen yhden norjalaisen ja espanjalaisen tyypin kanssa ja vietettiin ihan hauska ilta rupatellen. Olisin halunnut löytää tilaisuudesta jonkun ranskalaisen, jonka kanssa olisin voinut treenata kieltä, mutta homma oli tosiaan sen verran huonosti järjestetty, että haaveeksi jäi. Onneksi on noita ranskalaisia kavereita kuitenkin omasta takaa. ;)

Minulla ei ollut tiistaina yhtään shoppailufiilis, joten menin uudestaan eilen itsekseni E'Leclerciin kaupoille. Alennusmyynnit tekivät tepposet ja mukaan lähti kaikenlaista mukavaa. Mielestäni täällä jopa kosmetiikka, vaatteet ja kengät ovat toisinaan halvempia kuin Suomessa, mikä on ollut ihan iloinen yllätys. Jos joka päivä ei kuluta rahaa, niin säästän täällä varmasti paljon, kuin jos asuisin kotona! :) Illalla oli naamiaisbileet, joihin lähdin Sakun kanssa pukeutumatta. Yritin kyllä etsiä jotain naamiaisasustetta, mutta en sitten viitsinyt tuhlata mihinkään kalliiseen krääsään, jota en kuitenkaan tulisi käyttämään koskaan uudestaan.

Teimme taas ison ringin ulos terassille ja kun tila alkoi käydä vähän ahtaaksi, vaihdoimme toiseen tanssipaikkaan, jossa loppuilta vierähtikin latinalaisen musiikin parissa. Onneksi paikalla oli lokaalia porukkaa, joten tanssiaskeleetkin tulivat jotenkuten tutuksi harjoittelun myötä. ;)

Tanssista puheen ollen, minun piti käydä tänään kyselemässä lisätietoja potentiaalisesta treenipaikasta nimeltä ZigZag. Olen mailaillut koulun kanssa ja kun kysyin, voisinko tulla yksin käymään vai tarvitsenko tulkin mukaan, he vastasivat, että "our english is poor but we can try" <3 Päivä meni kuitenkin heräillessä, siivoillessa ja kaupassa käydessä ja äsken huomasinkin, että kello näyttää jo iltaa. No, huomenna sitten uusi yritys. Riippuen hinnoista, ajattelin tosissani ilmoittautua baletin ja modernin jazzin tunneille. :)

Huhhuh, torstai on vissiin virallinen opiskelijoiden biletyspäivä, koska perjantaina kaikki lähtevät kotiin äidin lihapatojen ääreen. Tänään ei kyllä tosiaankaan jaksanut lähteä mihinkään ja pitää muutenkin alkaa vähän valisemaan noita menoja, koska niitä näyttää riittävän joka illalle. Lauantaina on viiksibileet, mutta jotkut puhuivat, että päivällä voisi lähteä käymään rannalla, jos on hyvä ilma. Katsoo sitten, huvittaako enää illalla juosta pitkin kyliä. Ei vanha enää jaksa! :D

Loppuun vielä kuva lempikaupastani keskustassa. <3 Siellä on joka kerta ihan pakko käydä pyörähtämässä katsomassa pikkuisia kisuja ja koiria, tuitui!