Se on kaikki tai ei mitään!

Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että kun jotkut päättävät, että nyt biletetään, niin sitten niitä rientoja on monta viikossa kunnes kaikki väsähtävät ja sitten eletäänkin monta viikkoa ihan hissukseen. Viime päivinä, tai oikeastaan öinä, onkin tullut juostua ulkona oikein urakalla ja nyt on ihan takki tyhjä.

Angry Birds, täälläkin.

Ollaan me onneksi muutakin saatu aikaan, esimerkiksi viime viikonloppuna kävimme testaamassa ranskalaisen leffateatteri Gaumontin ja tsekkasimme elokuvan nimeltä Cartel, koska sitä ei oltu dupattu ranskaksi. Oli muuten aika hauska kontrasti Finnkinoon verrattuna, jossa ovella tervehtii rasvainen popcornien löyhkä, kun tuolla oli niin siistiä ja naposteltavia myytiin vain jostain pikku kaapista tiskin takaa. :D Ei teatterissa kauheasti karkkipussit rapisseetkaan.

Seuraavana iltana löydettiin itsemme jälleen kerran LU:sta, jonne koko 40-päinen vaihtariporukka oli sopinut kokoontuvansa ja saimme epävirallisen kutsun tulla myös Pariisiin uudeksi vuodeksi. Olisi kyllä tosi kiva viettää se ranskalaisten kanssa, koska he tuntevat kaupungin ja kaikki parhaat menomestat. Samoin Maite vinkkasi, että heille pääsisi ehkä Espanjaan viettämään joulua. Olisi sekin varmasti tosi mielenkiintoinen kokemus ja poikkeaisi suomalaisesta joulusta takuulla. :) Toivottavasti kaikki natsaa, niin ei tarvitse kököttää täällä kämpässä kahdestaan kaikkia juhlapyhiä.

Alkuviikosta pyörähdin myös Saran kanssa keskustassa tutkimassa pikkuliikkeitä ja syömässä sitruunakakkua. Sovittiin, että menen Sakun kanssa Saran luo laittamaan ruokaa ensi viikolla, koska siellä on uuni ja me ollaan niin kyllästytty improvisoimaan paistinpannun ja kattilan välimaastossa. Ja kun sitä soijaakaan ei löydy mistään niin alkaa resepti-ideat vähän loppua. Itse asiassa tuntuu siltä, että olen vallan kadottanut kokkaustaitoni täällä. Heittelen vain pannulle jotain tavaraa, jossa olisi edes vähän proteiinia ja yksi päivä Saku kysyikin epätoivoisena, että enkö voisi välillä tehdä vain ihan normaalia ruokaa. :D Makaronilaatikko maistuisi tällä hetkellä kieltämättä tosi hyvälle!

Olen myös käynyt treeneissä niin ahkerasti, että on pakko alkaa pikkuisen rajoittamaan niitä, koska muuten rahat ei riitä tanssitunteihin loppupuolella. Jos tämä meno jatkuu, niin tarvitsisi vielä ainakin kaksi 10-kerran korttia eikä rahat oikeasti riitä niihin. Mieluummin tanssii sitten vähän vähemmän kuin on kuukauden ilman treeniä. Mutta tosi turhauttavaa. Yleensä kun minulla olisi rahaa käydä tunneilla, niin ei ole aikaa koulun ja töiden takia ja nyt taas kun aikaa olisi vaikka muille jakaa, niin ei ole tarpeeksi rahaa, huoh.

Skippasinkin siis keskiviikon jazzin ja torstaina menin toisen tunnin sijaan Sakun ja parin muun kanssa Nantesin saareen katsomaan koulun päättäneiden opiskelijoiden lopputöitä, jotka olivat aika mielenkiintoisen oloisia, vaikka olivatkin selitetty tietenkin vain ranskaksi. Bongasin ainakin elämäni ensimmäiset hyönteisruoat, joista on siis pitkään povattu tulevan vaihtoehtoproteiininlähde lihalle. Myös talon tarjoamat juomat ja cocktail-palat maistuivat ja sitten lähdimme viettämään iltaa baariin. Täällä on nyt koko maassa menossa Culture Bar Bars- festarit, eli joka paikassa on tarjolla ilmaiskonsertteja ja tuollakin baarissa soitti pari bändiä illan aikana.

Matoja, hui!

Onneksi lähdimme illan vikalla tramilla kotiin, koska eilen mentiin sitten tanssahtelemaan oikein kunnolla yöelämään. Treffasin kavereita asuntolalla ja jatkoimme sieltä Hangar à Bananaan, jossa matkan varrella napattiin Saku ja pari muuta vielä messiin. Samalla sattui myös erikoinen tapaus, koska löysimme Bananan läheltä lompakon ja harmittelimme jo, että pitää vielä lähteä poliisiasemalle sitä viemään. Tsekkasimme kuitenkin sisältä löytyneen henkkarin ja yllättäen lompakko kuuluikin eräälle vaihtarille Hilalille! Saku soitti tyypille ja kohtalon oikusta Hilal kävelikin meitä vastaan jonkun minuutin päästä soitosta! Arvaa vaan oliko hän maailman iloisin löytäessään lompakkonsa. :D Niin oltiin kyllä mekin.

Pistettiin lompsa pussiin ja pussin suu kiinni :D

Sakukin jaksoi niin hienosti meidän teinien matkassa :)

Tänään on pikkuisen väsyttänyt, koska tultiin vasta aamun ekalla tramilla kotiin. Missasin siis JÄLLEEN ne hemmetin markkinat ja kaikki, ärsyttää. Maattiin koko päivä sängyssä ja ajateltiin mennä Antoinen luokse paistamaan pizzaa, mutta en tiedä mitä kielellisiä väärinkäsityksiä taas pääsi tapahtumaan, koska Antoine olikin jo lähtenyt keskustaan. Myös muut kaverit suuntasivat sinne kuuntelemaan lisää Bar Bars-keikkoja, mutta tällä hetkellä väsyttää kieltämättä niin paljon, että taidan jäädä kotiin ja katsoa Sakun kanssa vaikka jotain sarjoja koneelta ennen nukkumaanmenoa. Menen huomenna kuuntelemaan Saran poikakaverin Olivierin konserttia, joka alkaa jo keskipäivällä ja haluttaisi olla suhteellisen skarppina siellä. Liikaa kaikkea liian usein, kohta varmaan onkin taas tosi tylsää ja saa itse keksiä kaikkea tekemistä.